Verenluovutus

Käväisin tänään suorittamassa kansalaisvelvollisuuden - siis kävin verenluovutuksessa. SPR:n veripalvelulla on toimisto ja luovutuspaikka täällä Tampereella Biokadulla.

Sattui vaan niin hankalasti, että olin aamun ruuhkan viimeinen. Ja siksi jouduin odottamaan lähes tunnin, ennenkuin pääsin itse asiaan. Jos olisin tullut paikalle vasta kun oli pois lähdössä, eli noin reilu tunti avaamisen jälkeen, olisin päässyt luovuttamaan heti.

Kuulemma Suomen ennätys (tai ainakin aika lähellä sitä) on jollain miehellä - 250 luovutuskertaa. Itsellä on vielä yli kaksi sataa kertaa käymättä, ennekuin olen noissa luvuissa. Noh, oma 17 luovutuskertaa tuo kyllä hyvän mielen. Onhan tuossa vielä varaa kiristää, koska edellinen kerta oli tasan vuosi sitten. Pitäisi koettaa mennä ainakin kolme kertaa vuodessa.

Veripalvelulla saa kahvit, vedet, mehut ja jopa leipää ja pullaa luovutuksen jälkeen. Tietysti mehua ja vettä saa ja pitää juoda jo ennen luovutusta. Vinkkinä kuulin, että ei kannata ihan tyhjällä vatsalla tulla, eikä myöskään täydelläkään. Saattaapi heikotus iskeä muuten.

Verenluovutus eli valutus kesti vain kymmenen minuuttia. Mukavalta tuolilta tai sohvalta - mikä se nyt sitten onkaan nimeltään - oli nätti näkymä ulos Kaupin puistoon, ja kun vielä aurinkokin paistoi, niin hauskaahan siinä oli istuskella